MADONNA.

       Kun katson kasvojas,niin tunnen silloin,

       kuin vuossadat taaksepäin mä eläisin.

       on katsees suunnattuna kaukaisuuteen

        ja otsallasi rauha ihmeellinen.

        Madonna sä pyhä ihmiskuva,

        oot symboolina kaiken puhtahan

        on kätes suojaavana lapsen yllä,

         kuin suojaisit sä kaiken maailman.

         Sun kasvoistasi huokuu syvä rauha,

         kun lasta painat vasten rintaasi ,

         ett aavistanut silloin kohtaloa

         mi kerran tulee lapses osaksi.

         Ett kerran risiinpuulle, kera ryövärien,

         sun lapses nostettaisi pilkaten

         ei raskaanpaa lie kohtaloa sulla

          mi haavoittaisi äidin sydämen.

     (ellun runo 16 vuotiaana kotikirkon madonna veistokselle)