Sydämelläni jossa on onni

 ja tuska vierekkäin,

sadun ihmeellisen saaren

minä,uneksija näin.

Sen kaunista rantaa kiersi

vesi kirkas unelmain,

ei läikkyen lakkaamatta,

vaan kuvastellen vain.

        ''''''''''''''''

Se kuvasti ihanasti

puut tummaan syvyyteen,

ei syöksynyt rantaan asti,

sen kukkia ryöstääkseen,

ja valoa hellää hohti

terät kaikkien kukkasten.

        ''''''''''''''''''

Oli satua vain ja unta

ja totta puolittain

koko saarivaltakunta,

pesä sylissä unelmain.

Ja ikäni kaiken kiitän

sen,että kerran näin

sydämelläni,jossa on tuska

ja onni vierekkäin...